Heei !
Ylihuomena on 21.06.2015, se on siitä erikoinen päivä että sillon mun aupair-vuodesta on 3/4 takana. Ihan hullua. Olevinaan siitä tulee jo kuukaus kun isi oli täällä? Tuli mieleen että josko sitä kirjottas ees yhen sellasen vinkki-postauksen. Muistan kun ekojen kuukausien aikana tapasin aupaireja jotka oli ollu täällä 8-11kk ja mietin vaan et wooou noilla täytyy kyllä olla asiat niin hyvin. Arki sujuu, kaikki on jo tuttua ja turvallista, kotiin paluu lähestyy. Ja nyt mä oon siellä! Okei arki on sujunu jo kauan aikaa, kai täällä on ihan tuttua ja turvallista, ja kyllä!! Kotiin paluu lähestyy hurjaa vauhtia! Oon onnellinen täällä, mutta voi jummi kun mä odotankaan kotiin pääsyä! Ihanaa olla näinkin rauhallisessa mielentilassa tän asian kanssa. Oon 100% kykenevä nauttimaan mun elämästä täällä, mutta samalla odotan niin kovasti kotiin pääsyä. Eli siis toisin sanoen, siinä vaiheessa kun kone irtoaa maasta tiedän että oon täällä ihan täysin valmis. Näin mä ainakin tällä hetkellä luulen.
Niin niitä vinkkejä! Mä lueskelin hirveesti aupair blogeja ennen tänne tuloa, ja kyllä ne varmasti jossain määrin auttoi tänne sopeutumista. Tärkein asia onnistuneen aupair vuoden saavuttamikseks on kuitenkin mun mielestä se, että tänne tulee täysin avoimin mielin. Suurin tekijä vuoden onnistumisessa on sun oma asenne ja asennoituminen. Sit sen jälkeen sanoisin että tulee välit Host perheeseen, ystävät/tukiverkko, ja listassa juttuja mitkä on ollu tosi tärkee osa mun arkea.
- Meidän lampi. Tää sijaitsee about 10 minuutin ajomatkan päässä mun(ja kaikkien mun kavereiden) kotoa. Se on sellanen mihin voin mennä kellon ajasta riippumatta, yksin, kaksin tai vaikka 10 kaverin kanssa. Tonne meen aina jos mulla on ollu huono päivä. Meen vaan istuu ja lukemaan Cosmoa ja juomaan matkalta napattua kahvia. Tai jos mulla on ollu maailman paras päivä ja haluun kertoa siitä mun parhaille kavereille. Tai jos mulla on ollu ihan tavallinen päivä ja haluun vaan moikata mun tyttösiä. Got it? Meiän perus on aina "lake in 15?" ja sitten sinne aina ilmestyy joku. Siellä on tosi rauhallista, siellä voi istua ilmaseks (hahah tää on suuri tekijä) ja siitä on sitten helppo lähteä mihin tahansa suuntaan.
-No ne kaverit. Oonkin ylistäny mun parhaita kavereita täällä jo aikasemmin, mutta tuskinpa sitä voi koskaan liikaa tehdä. Meidän porukka on mitä parhain (nyyh Bianca lähti jo kotiin!!), luotan tyttöihin ihan täysillä ja pystyn olemaan tosi oma itteni. Se on tosi tärkeetä että löydät sun ympärilles ihmisiä kelle voit avautua sun huolet ja murheet. En yhtään tiedä miten olis vuosi mennyt ilman mun kavereita.. Tällä hetkellä me suunnitellaan Kimin synttäreitä ja reissua Atlantic Cityyn. (y) Mä ylistän monikansalaista kaveri porukkaa! Musta on vähän hassua kun jotkut tänne tulee ja sit vaan hengaa oman maalaisten kanssa. Musta yks mielettömimpiä juttuja koko vuodessa on se, että täällä tutustuu ihmisiin ympäri maailmaa. Musta on niin mielenkiintosta tutustua eri kulttuureihin ja tapoihin. Niin me vaan kuitenkin Suomi-Saksa-Tshekki-Etelä-Afrikka porukalla puidaan läpi ihan samat ongelmat.
-Suomi kamu. Tää nyt vähän menee samaan kategoriaan ton ylemmän kanssa, mutta ihan sama. Veera saa nyt ihan oman lukunsa! En tosiaankaan sano etteikö vuosi vois onnistua jos ei alueella ole muitea suomalaisia. Mulla vaan on ollu jotenkin tosi turvallinen olo koko vuoden, kun on tienny että 5 minuuutin ajomatkan päässä on joku joka ymmärtää sua 110%. Kelle voi avautua koska vaan siitä miten kova ikävä on makaroonilaatikkoo ja irtokarkkeja ilman että se kattoo sua ihan kieroon.
-Vieraat kotoo. Mä oon ollu tosi onnekas, kun oon saanut vieraita tänne tasaisin väliajoin muutaman kuukauden välein. Tammikuussa kävi mun paras kaveri, Maaliskuussa mun sisko ja sen kihlattu ja ja nyt huhtikuussa isi ja Manti. Elokuussa pitäis vielä tulla mun pikkusiskon tänne.
(Nyt Rilli säästämään!)
Aika on menny ihan hirveen nopeesti, kun koko ajan on ollu jotain mitä odottaa. (ja ne tuliaiset!!)
-Perhe ja Jasmi. Meillä on ollu alusta asti sellanen "Family chat" WhatsAppissa, mihin kuuluu mun siskot ja isi. Siellä me jutellaan ihan päivittäin ja sinne käyn aina ekana kirjottamassa jos jotain jännää tapahtuu. Se on jotenkin ihana tapa pitää yhteyttä. Monesti on sellasia päiviä kun ne siellä juttelee jostain mökkikutsuista ja ruokalistasta mikä nyt ei mun elämään millään lailla vaikuta, mutta silti mä tuun jotenkin aina hyvälle mielelle. Tuntuu, että oon mukana niiden arjessa vaikka en ookaan. Äitin kanssa me aina pidetään sellasia 1-2h maratooni skypejä. Jasmin kanssa mä kans juttelen ihan päivttäin. Oon vaan niin onnellinen täällä ollessa kaikesta mahdollisesta sosiaalisesta mediasta ja teknologiasta. Niin helppoa pitää yhteyttä ja pysyä mukana läheisten elämässä.
No ei nyt kyllä tuu muuta mieleen. En tiiä oliko tässä mitään uutta, tosi ärsyttävää kun kirjotan tälleen kerran-pari kuussa, niin en ikinä muista mitä oon kirjottanu. Sitten kun hirveesti on postauksia mitä oon kirjottanu mutten julkassu jostain syystä, niin oon ihan sekasin että mitä siellä onkaan.. Ja ihan liian laiska käymään niitä läpikään. Anyway kiitos, hei! Ja jos siellä on joku vasta vuottaan suunnitteleva/aloitteleva niin sanokaa mooi
Kuvat viime viikoilta, oltiin beachilla, käytiin markkinoilla syömässä herkkua mansikkakakkua, ja piirreltiin katuliiduilla. Näiden lisäks oon mm. ostanu mun lentolipun Los Angelesiin, viettäny läksiäisiä, testipakannu (mahtuumahtuu!), yrittäny opetella Big Bang Theoryn tunnaria tosi huonolla menestyksellä ja hyödyntäny ihan liian vähän meiän pubin 3$ Corona tarjousta.
Loma: 63 päivää
Vika työpäivä: 91 päivää
Los Angeles: 92 päivää
KOTIIN (tod.näk.): 104 päivää
'
